Marraskuun loppupuolella kostean metsän polut heräsivät jälleen eloon, kun lauma valkoisia ja vähemmän valkoisia nelijalkaisia kirmasi vapauden huumaamana vuoden 2007 viimeiseksi jääneelle westielenkille. Neitokaisista tassunsa uskaltautuivat likaamaan Typy, Selma ja Zara sekä pikku-ukoista Olli, Romeo, Vili ja Viljo. Ensimmäistä kertaa Rauman lenkille oli saapunut myös kaksi wannabe-westietä; lunnikoira Harald lintukoiransukuisen pikkuveljensä Touhon kanssa. Nämä kaverukset toivatkin paitsi väriä myös vauhtia valkoiseen joukkoomme.
Polku oli paikoin hieman kostea mikä ei näyttänyt haittaavan alle puolimetrisiä lenkkeilijöitä ollenkaan niin paljon kuin niitä korkeampia kaksijalkaisia, joilla kaikilla ei ollut jalkinevalinta ilmeisesti ihan onnistunut. Edeltävien päivien pienet pakkaset olivat saaneet "vesistöt" jähmettymään mikä sitten houkutteli poikia oikomaan rapakon yli ja niinhän siinä sitten kävi, että ensin Viljo ja perässä Olli kävivät kokeilemassa miltä kylmä jääkylpy tuntuu westien nahkaan. Eipä moista pidempään murehdittu vaan jatkettiin matkaa ja tyttöjen jahtausta.
Lenkin puolivälin kieppeillä eteemme sattui kuin luonnon agilityrata, kun metsän siistijöiltä oli jäänyt nuorta koivikkoa makaamaan polun päälle. Eipä tuntunut suurta osaa haittaavan ollenkaan, vaikka vähän joutui enemmän pohtimaan mihin jalkansa asettaa, mutta taisipa pari töppöjalkaa saada pientä kantoapua omistajiensa taholta. Kun ryteikkö oli onnistuneesti ohitettu kirmasi nuoriso edelle ja lenkin "vanhukset" eli ainoat 2 vuotta täyttäneet, Olli ja Typy jäivät suosiolla peränpitäjiksi ja tutustuivat toisiinsa ihan rauhassa. Eron hetki teki tiukkaa ainakin Ollille, joka joutui päästämään uusimman ihastuksensa pikku-Viljon matkaan vähän ennen lenkin loppua.
lauantai 17. marraskuuta 2007
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)