Joulukuun puolivälissä – viikkoa ennen joulua ei ollut tietoakaan edellisen lenkin kohdalle osuneesta lumiongelmasta, joka esti tuolloin metsään pääsyn. Tällä kertaa pään raapimista aiheutti pikemminkin metsäpolkujen ja kallioiden kosteus. Märkä keli pohditutti siinäkin mielessä tulisiko lenkille juurikaan osallistujia.
Kun lauantai koitti pihamaallamme odotti melkoinen yllätys. Lenkille oli lähdössä ennätysmäiset kahdeksan valkoista veijaria ja mikä iloisinta meidän järjestäjien kannalta – puolet näisät oli mukana ensimmäistä kertaa. Uusi juniorikin saatiin lenkkiporukalle kun Vili 4,5kk Eurasta toi porukkaan tuulahduksen pennun elämää. Vili sai seurakseen myös uusina Typyn, Lippen ja Pensselin, vanhoina konkareina mukana tepastelivat Yetta, Taavi, Opel ja Olli.
Metsätaipaleella päästiinkin seuraamaan touhottajien erilaista suhtautumista veteen ja kuraan. Siinä missä Ollin kaltaiset hienohelmat kiersivät pienimmätkin mahdollisuudet kastaa tassunsa Vilin tapaiset rasavillit fanaatikot sukelsivat jokaiseen kohdalle osuneeseen lätäkköön. Toki niitä maltillisempia kultaisen keskitien kulkijoitakin joukkoon mahtui.
Kun lenkkimaastot alkavat jo lenkkikonkareille olla ilmeisen tuttuja, pieni erkaneminen taluttajista oli välttämätöntä. Suunnan ja hajujen lisäksi myös äänet keräsivät aiempaa enemmän huomiota ja pieniä spurtteja pusikkoonkin nähtiin, ja mitä isot edellä sitä penet perässä – kuinkas muutenkaan. Mutta kyllä metsän eläinten ohessa poikien huomio jaksoi kiinnittyä myös tyttöihin, varsinkin uusiin tuttavuuksiin Typyyn ja Lippeen.
Kun palasimme metsästä, oli aika kääntää ajatukset kohti lähestyvää joulua glögin, pipareiden ja joulutorttujen voimin. Jokaisen olikin siitä sitten mukava syventyä omiin perinteisiinsä seuraavaa lenkkiä odotellen.
Mukava huomata miten porukka vähitellen karttuu ja uusia kasvoja ja karvaturreja liittyy joukkoomme. Jokainen innokas on lämpimästi tervetullut iloiseen joukkoomme!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti