Helmikuisena lauantaina oli jälleen aika tavata rotutovereita westielenkin merkeissä. Hetken jo näytti siltä, että lenkkeilemme Ollin kanssa kaksin. Mutta kauniin aurinkoinen ilma houkutteli kuin houkuttelikin lopulta lenkkiseuraa paikalle. Ensimmäisenä pihaan kurvasi Zara ja pian perässä Wilma. Viljokin veti taluttajansa paikalle melkoista kyytiä ja hetken odoteltuamme saimme joukon jatkoksi vielä Vilin.
Melko pian porukka jakautui kahtia, kun nuorempi jengi otti vähän keulaa Ollin ja Wilman jäädessä hännille. Osasyy tähän jakoon oli eräs mustankipeä nuorimies, joka ei oikein tahtonut sietää "kilpakosijoita" kultansa välittömässä läheisyydessä – vaikka ei kai noista Vili kastroitu ja Viljo vielä aika pieni, olisi niin kovin haittaakaan ollut. Toinen juttu on sitten se miten paljon vastakaikua suurille tunteille oli tarjolla…
Sikäli jako oli ihan onnistunut, että etujoukolla riitti kyllä vauhtia eivätkä edes meinanneet jäävä perässä roikkuvien jalkoihin. Mitä nyt välillä piti kirmata kurkkaamaan, että porukka on kasassa.
Mitä Vili edellä sen Viljo perässä, mutta pulahduksilta taidettiin kuitenkin tällä kertaa välttyä - ihan täyttä varmuutta asiasta ei näin takajoukon näkökulmasta päässyt muotoutumaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti